Tyttäreni sanoi minulle jokin aika sitten nukkumaan mennessään, ettei hän viihdy huoneessaan. Se tuntui hänestä jotenkin sekaiselta. Hänen huoneensa on aina tip top eikä siellä yleensä ole yhtäkään ylimääräistä tavaraa lattialla tai missään muuallakaan. Tämän syksyn aikana tekemiään askarteluja/käsitöitä hän oli laittanut esille koulupöydälle, lipaston päälle ja pari isompaa lattialle. Totesin hänelle, että ehkä niitä on vähän liikaa (vaikka niitä ei lukumääräisesti montaa ollut) niin ne saa huoneen tuntumaan sekaiselta. Seuraavana päivänä kävin tekemässä huoneessa pienen uudelleen järjestelyn. Poistin tasoilta ja lattialta askarteluja sekä ryhmittelin osan eri paikkoihin. Illalla nukkumaan mentäessä hän sanoi minulle, että nyt hänen on paljon parempi olla huoneessaan. Siinä pysähdyin miettimään, että miten epäjärjestys voi vaikuttaa ihmisen olotilaan.. tässä tapauksessa jo lapsen kohdalla. Miten paljon se voi vaikuttaa meihin aikuisiin?
Oletko joskus kuullut kommentin säilytystilan puutteesta? Minä olen, useaankin kertaan. Siinä vaiheessa, kun säilytystila tuntuu loppuvan, on hyvä tehdä kaappien inventaario ja katsoa mitä se pitää sisällään. Luultavasti sinne on kertynyt käyttämätöntä tavaraa, pieniä vaatteita tai muuta tarpeetonta. Ajanmittaan meille kaikille kertyy tavaraa, enemmän tai vähemmän. Vähitellen laatikot ja kaapit täyttyvät ylimääräisistä tavaroista. Tavaraa lojuu pahvilaatikoissa, pahimmassa tapauksessa yksi huone tai useampi toimii varastotilana ylimääräisille tavaroille. Lopulta joudumme väistelemään tavara- ja vaateryppäitä sekä välttelemme kaappien ja huoneiden ovien avaamista. Kodissa ei viihdytä ja olo voi tuntua ahdistavalta, kun tavaraa on paljon joka puolella. Täynnä olevassa asunnossa arki takkuilee, tavarapaljous kuluttaa energiaa ja vie keskittymiskyvyn. Ketään ei välttämättä kehdata kutsua kylään, kun kaaos hävettää. Todellisuudessa vieraat ei välitä asiasta vaan ovat tyytyväisiä saamastaan juttuseurasta ja vieraanvaraisuudesta.
Lokerikoilla saa laatikkoihin järjestystä.
Mitä enemmän tavaraa kertyy, sitä vaikeampaa tavaroiden järjestämisestä ja lajittelusta tulee. Kodin järjestäminen kannattaakin aloittaa pienissä osissa eikä yrittää tehdä siitä maratonia. Aluksi voi aloittaa esim. vaatekaapista. Vaatteet voi lajitella esim. kolmeen eri kasaan: käytetään, kierrätetään ja hävitetään. Samaa käytäntöä voi käyttää myös muissa tavaroiden lajitteluissa. Jo yhden kaapin raivaaminen tekee olon kevyemmäksi ja tavaroista luopuminen käy aina vain helpommaksi. Usein odottelemme parempaa ja sopivampaa aikaa kodin raivaamiselle. Mikä olisi parempi kuin alkaa tuumasta toimeen? Varmasti tulee uutta ja parempaa tekemistä, kun vaihtoehtona on tavarakasojen selvittäminen.
Vaatteet voi viikata myös laatikkoihin.
Meillä on tapana säilyttää tavaraa, jota ei ole vuosiin käytetty. Tuskin sitä tarvitaan tulevaisuudessakaan, jos tarvitaan niin lainataan tai ostetaan uusi. Omistamme paljon tavaraa, mutta todellisuudessa käytämme aina samoja vaatteita, tavaroita ja astioita. Eikö totta? Vaatekaapista löytyy valinnan varaa, mutta aina valitsemme päälle puettavaksi uusimmat vaatteet ja vanhemmat hautautuvat uusien alle. Säilytämme lahjaksi saatuja koriste-esineitä velvollisuuden tunteesta, vaikka emme niistä erityisesti pidä. Keittiön kaapit pullottaa astioita, mutta aina ruoka valmistetaan, katetaan ja säilytetään samoissa astioissa? Miksi ihmeessä tarvitsemme keittiössä kaksi seinällistä lattiasta kattoon olevia kaappeja, jotka täyttyvät käyttämättömistä astioista? Ja ne mitkä eivät sovi kaappeihin, säilytetään tiskipöydällä ja tasoilla.
Lastenhuoneeseen saa järjestystä laatikoilla ja lokerikoilla. Nimikoidut ja kuvalliset laatikot kertovat mitä laatikosta löytyy. Tämä helpottaa siivoamista ja pitää huoneessa siistin yleisilmeen.
Olen ollut aina kriittinen ylimääräisen tavaran suhteen omassa kodissamme. Meillä tehdään hankinnat ajatuksella, että tavaralle on olemassa tarve ja oma paikka. Ellei ole niin sitä ei tarvita. Siitä huolimatta meilläkin on ajoittain ylimääräistä tavaraa pursuilevat kaapit.. milloin pieniä vaatteita tai käyttämättömäksi jääneitä leluja. Mietin usein syitä tavara paljouden kertymiselle. Miksi niitä kertyy niin paljon, että se saa kotimme kaaoksen partaalle? Luopumisen tuska ja tunneside ovat varmasti yksi tekijä. Olemme saaneet kauniita perintökalusteita -ja astioita tai olemme ostaneet jotain kallista mikä tekee luopumisesta vaikeampaa. Elämme maailmassa, jossa altistumme jatkuvasti uusille houkutuksille. Meidät saadaan haluamaan tuotteita, joita emme oikeasti tarvitse ja pärjäämme hyvin ilmankin. Tuotteiden ostaminen verkkokaupasta on helppoa ja halutessaan ne tuodaan suoraan kotiovelle.
Sängynaluslaatikoita voi hyödyntää monessa käytössä. Niissä voi säilyttää varavuodevaatteita ja sisustustyynyjä. Lastenhuoneessa ne antavat avun lelujen ja pehmolelujen säilyttämiseen.
Kodin järjestyksen ylläpitämiseen auttaa ylimääräisen tavaran karsiminen. Tavaroille pitää olla oma paikka, josta ne tarvittaessa löytää. Tavaraa ei saa ostaa vastaisuuden varalle ja välillä tavaroista täytyy osata luopua, kun uutta ostetaan. Kaikkien koriste-esineiden ei tarvitse olla näkyvillä samaan aikaan vaan niitä voi laittaa esille vuoronperään tai luopua ylimääräisistä. Keskeneräiset työt on hyvä laittaa pois näkyviltä niin ne eivät jatkuvasti muistuta olemassa olostaan. Lehtipinoja ei saa päästä syntymään vaan on hyvä lajitella heti poisheitettävät mainokset lehtikeräykseen ja päivän lehden luettuaan laittaa se lehtikeräykseen tai poltettavien laatikkoon. Järjestyksen ylläpitämiseksi olisi hyvä siivota tavarat paikoilleen kerran päivässä tai vielä parempi, jos ne siivoaisi heti paikoilleen.
Älä odota oikeaa aikaa kodin raivaamiselle vaan aloita se heti, kaappi kerrallaan!
